Nyt on hyvä hetki kirjoittamiselle, koska lunta tuiskuttaa vaakasuoraan, eikä ulkona viitsi olla. Hyi! Voiko nyt jo alkaa odottaa kesää..? :D Inhoan lunta ja pakkasta. Mutta itse asiaan...
Tuli tässä taannoin tehtyä läpimurto ja ostettua pitkään mielessäni kutkutellut kasvimonsteri, Amanita nimeltään. Hyvän tarjouksen löydettyäni, en voinut muuta kuin hankkia nuken!
Amanita Nightshade on 17-vuotias kasvihirviö, joka on syntynyt Jättipökkövehkan siemenestä.
Jättipökkövehka?? Enpä ole aikaisemmin kyseisestä kasvista kuullut, saati tavannut. Enkä olisi ihan heti Amanitaa osannut tällaiseen kasviin yhdistää.. :D
"Jättipökkövehka (Amorphophallus titanum) on vehkakasveihin kuuluva trooppinen ruohovartinen kasvilaji. Sen hajua on kuvattu yhdeksi kasvimaailman kamalimmista" Suora lainaus Wikipediasta.
Niin kuin monen muunkin, niin myös Amanitan mukana tuli seisomatuki, harja, päiväkirja, laukku ja hiukan erilaisempana tavarana jonkinlainen kansio... Hänestä itsestään tietysti. Miten näillä nukeilla voi olla niin paljon oheistavaraa mukanaan. Mietin toisinaan. o.O Nekin vievät jo kokonaisen säilytyslaatikon verran tilaa.
Päiväkirjasta ei saa hölkäsenpöläystä selvää, ainakaan tällainen saksaa, italiaa, espanjaa, portugalia.... osaamaton henkilö. Ihmettelen, mihin englannin käännös päiväkirjasta on jäänyt. O.o Päiväkirjassa, kuten myös pienessä kansiossa on kivat kuvat, eli jotakin iloa sentäs.
Sitten Amanitan asusta. Rakastan tuon mekon värejä ja hörselöitä! Kuten myös kenkiä, jotka ovat todella näyttävät kukkaköynnöksineen. Kovin ovat epäkäytännöllisen oloiset, olemattomien korkojen takia, mutta eipä niitä ole kävelyyn tarkoitettukaan. :D .....o.o
Mekossa on hirmuisesti yksityiskohtia, röyhelöitä, köynnöskuviota, pitsiä ja erilaisia leikkauksia. Nuken meikki on hyvin kasvipainotteinen, silmämeikkiin maalattujen lehtien ansiosta. Hiuksissa hänellä keikkuu hyvin kuolleen oloinen kukka, jota ei valitettavasti saa päässä pysymään ilman läpinäkyvää kumilenkkiä..
Lumista loppuviikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti